Kieltosanan opettaminen

Kuinka kania opetetaan?
Kieltosana "ei"
Milloin opetus voidaan aloittaa?
Kieltosanan vaihtoehto


Kuinka kania opetetaan?

Kanin opettamisen on perustuttava aina palkitsemiseen, ei missään tapauksessa rankaisemiseen. Kani ei ole eläinlaji, jokaluonnonvaraisena saalistaisi laumoissa, niinpä se ei tunne alistavaa hierarkiaa. Luonnossa kani pakenee alistajistaan etäämmälle uutta koloa ja reviiriä tekemään. Kani stressaantuu, jos se joutuu elämään alistajansa lähsiyydessä - ja stressi todennäköisesti purkautuu joko pelosta johtuvana aggressiona (puremisena ja tappelemisena) tai jopa sairastumisena.

Kanin opetttamisessa voi käyttää hyväksi kanimaailman luonnollisia varoitustapoja, joista lisää myöhempänä. Kun kani saadaan reagoimaan varoituksiin halutulla tavalla, se palkitaan.

Kanin opettamisessa on tärkeää myös johdonmukaisuus. Sama asia ei saa olla jonain päivänä sallittua ja toisena päivänä kiellettyä. Kannattaa myös varmistaa, että kani ei pääse toteuttamaan kiellettyä puuhaa ihmisensä selän takana - sillä tämä vaarantaa asian ymmärtämisen. Tarvittaessa juoksentelualaksi voikin siis rajata esim. väliaikaisella esteellä alan, jossa kielletyn puuhan toetuttaminen ei onnistu. Väliaikaisita esteistä helpoimpia ovat puutarhakaupoista saatavat häkkyrämäiset kompostikehikot, jotka voi laittaa polveileva esteenä jonkin huonekalun ympärille tai kapeampana esteenä jonkin huoneen ovelle. Jos vaikkapa ei-toivottua esineiden jyrsimistä ilmenee makuuhuoneessa, kannattaa kani päästää sinne lähinnä vain silloin, kun sitä ehtii itse tarkkailemaan.

Tavallisia opetusta vaativia asioita ovat huonekalujen merkkaaminen tai huonekalujen tai kasvien pureskeleminen. On kuitenkin aina omistajan velvollisuus eristää sähköjohdot suojaputkien sisään ja huonekalujen taakse siten, etteivät ne missään tilanteessa voi päätyä kanin pureskeltavaksi. Johtojen suojaamisen keinoksi ei koskaan riitä kanin opettaminen, johdot on suojattava kaikissa tapauksissa ihan fyysisesti. Rautakaupoista ja esim. Ikeasta saa erilaisia putkiloita ja listoja, joiden sisään johdot voi pujotella. Myös myrkyllisten huonekasvien ja kodin kemikaalien suhteen on toimittava vastuullisesti. Kemikaalit kuuluvat lukittuviin kaappeihin tai ylähyllyille. Myrkyllisistä huonekasveista kannattaa luopua kokonaan, sillä korkeallekin sijoitettuna lehtiä voi pudota lattialle, mistä ne voivat päätyä kanin suuhun. Jos myrkyllisestä kasvista ei jostain syystä haluta kuitenkaan luopua, se on sijoitettava niin, etteivät lehdet pdotessaankaan voi päätyä kanin ulottuville. Sekä johtojen että myrkkykasvien suhteen on muistettava, että varsinkin tuolin kautta ketterä kani voi oppia kiipeämään myös pöydälle.

On kuitenkin, tärkeää, ettei kanin liikkumatilaa rajoiteta liian pieneksi kodin vaarallisten tekijöiden tai opetusvaikeuksien takia. Kania ei saa sulkea elämään pelkässä häkissä. Kaninomistaja on hyväksyttävä se tosiasia, että asunto pitää järjestää sellaiseen kuntoon, että siinä on runsaasti tilaa (vähintään yksi huone), jossa kani voi valvomatta liikkua. Opetettavat asiat kohdistuvatkin sitten etupäässä siihen ylimääräiseen tilaan, jossa liikkuminen vaatii valvontaa.

Kieltosana "ei"

Kieltosana "ei" esitetään terävästi kanin esimerkiksi alkaessa pureskella sohvaa. Kanin huomion voi kiinnittää ensin esimerkiksi tömäyttämällä lattiaa pari kertaa (kanimainen varoitusääni) tai hieman tätä muistuttavalla käsien taputuksella (aplodi-äänet). "Ei" -lausahdus annetaan tiukkaan sävyyn ja poiketen selkeästi omistajan normaalista puhetavasta. Kiellon tulee seurata myös välittömästi taputusta tai lattia tömistystä (jos tehoääniä on käytetty).

Tärkeintä kanin kieltämisessä on, että kielto esitetään aina juuri ajallaan. Juuri silloin, kun kani on luvattomissa puuhissaan. Kani ei voi milloinkaan käsittää torumista, joka kohdistuu sen aikaisempii tekemisiin. Kaikki, mitä kani on puuhannut aiemmin ihmisen huomaamatta on vain luokiteltava anteeksiannetuksi. Siitä ei voi enää takautuvasti moittia.

Jos kani on puuhissan toistuvasti niin kiihtynyt, ettei sen huomiota ei saada kiinnitettyä kieltosanalla, tömistyksellä eikä käsien taputuksella, voidaan kani yksinkertaiseti siirtää toiseen paikkaan - esimerkiksi eri laidalle huonetta, jos kielletty puuha on sohvan pureskelu. Jotkut käyttävät viileää vettä sumutinpullossa, jolla vettä pirskautetaan hiven kanin päälle kieltosanan kera - kielletyn puuhan ollessa käynnissä. Vettä ei saa kuitenkaan ruiskuttaa kanin korviin eikä kani saa kastua kunnolla. Tämä ei saa olla rangaistus - vain ja ainoastaan tapa saada kanin huomio kiellolle "ei".

Kun kani keskeyttää puhansa kieltosana kuullessaan, se kannattaa palkita vaikkapa pienellä herkkupalalla tai rapsutuksella. Pelkät kehut riittävät monille kaneille huonosti, sillä luonnollisessa kaniyhdyskunnan hierarkiassa johtajan miellyttäminen ei kuulu keskeisiin harrastuksiin. Kanille pitää syntyä positiivinen tai hyötymisen sisältävä kokemus kiellon noudattamisesta.

Milloin opetus voidaan aloittaa?

Kanin luottamus tulisi voittaa ennen kieltosana -opetusta. Kanin on suhtauduttava luottavaisesti kotiinsa ja kieltosanan opetukseen sisältyvät varoitusäänet voivat aiheuttaa kanissa levottomuuden tunteita kovin varhaisessa vaihessa. Alkuvaiheessa koti tuleekin "ylisuojata" siten, että kani voi liikkua siellä pääsemättä aiheuttamaan tuhoja.

Kieltosanan vaihtoehto

Kieltosanan sijasta kania voidaan poisopettaa kielletyistä jyrsimispaikoista esimerkiksi hajujen ja makujen avulla. Voidaan käyttää (myrkyttömiä ja kaneille harmittomia) ruokakaapista tai maustekaapista löytyviä tuoksuvia aineksia. Eukalyptusöljy, anis ym. mausteet voidaan sivellä liuoksena esimerkiksi suojeltaviin pöydänjalkoihin. Saattaapa tarkoitukseen sopivia hajusteita löytyä eläintarvikkeiden myyjiltäkin.

Oikea Kani / The Real Rabbit





2006